Seksityötä säännellään eri maissa erilaisin keinoin. Valtiot soveltavat lainsäädännöissään kriminalisoinnin, laillistamisen ja dekriminalisoinnin käytäntöjä. Tutkimustulokset osoittavat, että parhaiten seksityöntekijöiden oikeudet ja turvallisuus toteutuvat seksityön dekriminalisoinnin kautta. Miten dekriminalisointi vaikuttaa seksityöntekijöiden asemaan yhteiskunnassa?
Mitä tarkoittaa seksityön dekriminalisointi?
Seksityöstä puhuttaessa dekriminalisaatio termi voi vaikuttaa harhaanjohtavalta: kuinka Suomessa jo laillisen seksin myynnin voi dekriminalisoida? Yleisessä keskustelussa ja akateemisessa tutkimuksessa dekriminalisaatio on kattotermi, jolla viitataan sellaisten säännösten ja lakien purkamiseen, jotka rajoittavat, kieltävät tai kriminalisoivat tiettyjä toimia. Seksityön dekriminalisointi tarkoittaa aikuisten harjoittamaa vapaaehtoista seksityötä rajoittavien lakien, säännösten ja yleisten oikeuskäytäntöjen purkamista.
Asian tarkasteleminen käytännön tasolla auttaa ymmärtämään, mistä dekriminalisoinnissa on kyse. Suomessa näennäisesti laillista seksin myymistä rajoittavia säädöksiä löytyy kolmesta laista: järjestyslaista, ulkomaalaislaista ja rikoslaista. Suomen järjestyslaki ei suoranaisesti kriminalisoi seksin ostoa ja myyntiä julkisella paikalla, mutta tekee sen kielletyksi.
Ulkomaalaislaki puolestaan mahdollistaa EU-alueen ulkopuolelta tulevan henkilön käännyttämisen, mikäli häntä perustellusti epäillään tulojen ansaitsemisesta seksipalveluita tarjoamalla. Rikoslakiin kirjattu laaja parituksen määritelmä tekee myös seksityöntekijän vapaaehtoisuuteen perustuvasta yhteistyöstä kolmannelle osapuolelle (esimerkiksi vuokranantaja) rangaistavaa. Suomen malli on tällä hetkellä niin sanottu osa-kriminalisoitu seksityölakimalli, josta voit lukea lisää täältä.
Dekriminalisointi lisää turvallisuutta ja oikeuksia
Dekriminalisoinnin tavoitteena on ennaltaehkäistä ja torjua seksityöntekijöiden haavoittuvuutta hyväksikäytölle, väkivallalle ja terveysriskeille. Tutkimukset osoittavat, että seksityön dekriminalisointi vähentää seksityöntekijöiden kokemaa rakenteellista eriarvoisuutta, syrjintää, leimautumista, väkivaltaa ja syrjäytymistä (Platt et al., 2018). Laillisuuden katvealueelle jäävän seksityöntekijän kynnys käyttää yhteiskunnan palveluita tai ilmoittaa kohtaamastaan kaltoinkohtelusta viranomaisille voi olla korkea tilanteessa, jossa lainsäädäntö asettaa hänen oleskelumahdollisuutensa ja tulonlähteensä uhatuksi. Samasta syystä julkisella paikalla seksin tarjoamisen kieltävä laki asettaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevat seksityöntekijät kiperään tilanteeseen suhteessa tukipalveluiden ja viranomaisavun tavoitettavuuteen.
Normaaliin liiketoimintaan liittyvien elementtien kieltäminen paritustoimintana vaikuttaa kielteisesti seksityöntekijöiden turvallisuuteen. Seksityöntekijä ei voi laillisesti lisätä turvallisuuttaan palkkaamalla itselleen turvahenkilön tai työskennellä yhdessä kollegan kanssa. Työ- ja mainostilan hankkimisen estäminen laillisten keinojen puitteissa voi pakottaa seksityöntekijöitä hankkimaan tarvitsemiaan palveluita harmaalta sektorilta. Tämä lisää seksityön kytköksiä rikollisuuteen ja riskiä joutua hyväksikäytön uhriksi. On osoitettu, että esimerkiksi USA:ssa internetissä tapahtuvan seksipalveluiden markkinoinnin sensuroinnin myötä seksityöntekijöiden ja ihmiskaupan uhrien turvallisuus, terveys ja ihmisoikeudet ovat vaarantuneet (DSW, 2023).
Dekriminalisoinnin myötä seksityö tunnustettaisiin ammatiksi, jonka harjoittajat ansaitsevat samat oikeudet ja suojan kuin muilla aloilla työskentelevät ihmiset.
Mitä eroa on seksityön dekriminalisoinnilla ja laillistamisella?
Dekriminalisointi sekoitetaan terminä helposti laillistamiseen. Seksityön laillistamisella viitataan kuitenkin toisenlaiseen seksityönsäätelymalliin, joka tulee erottaa haitallisia lakeja purkavasta dekriminalisointimallista.
Seksityön laillistamisessa ideana on, että seksialaa säädellään työlainsäädännöllä, kuten muitakin aloja. Käytännössä tämä tarkoittaa seksialan sääntelyä esimerkiksi laillisten bordellien ja lupamenettelyiden puitteissa. Laillistamismalli synnyttää kuitenkin kahden tason seksityötä – laillista eli valtion kontrolloimaa seksityötä sekä laitonta seksityötä. Esimerkki seksityön laillistavasta mallista löytyy Saksasta.
Kaupallisen seksin viitekehyksessä laillistamiseen liittyy kontrollointiin kytkeytyviä epäkohtia. Intiimipalveluita tarjotessa myyjällä tulee olla oikeus määrätä itse, millaisia palveluita hän tarjoaa ja kenelle hän niitä myy. Bordelliyrityksissä päätösvalta työajoista ja asiakkaista on omistajalla, jolloin seksityöntekijän valta päättää itse omista palveluistaan on rajallinen tai pahimmillaan olematon. Bordelliyritykset toimivat voittoa tavoitellen ja omistaja saa osan palveluiden myynnin tuotosta.
Lupamenettelyiden kautta seksialalla työskentelevistä voidaan pitää kirjaa, mikä mahdollistaa heidän kontrolloimisensa. Stigmatisoidulla alalla anonyymiys on monelle työntekijälle tärkeää, jolloin rekisterin pitäminen ei ole heidän näkökulmastaan suotuisaa. Byrokraattinen laillistamismalli heikentää haavoittuvaisimmassa asemassa olevien seksityöntekijöiden turvallisuutta, sillä heillä ei välttämättä ole lupien hakemiseen tarvittavia resursseja, jolloin lailla säännellyn seksialan varjoon syntyy laittoman toiminnan alue, jolla työtä tekevät kohtaavat muita todennäköisemmin kaltoinkohtelua.
Dekriminalisointimallissa seksityöntekijällä on oikeus päättää itse omasta työstään.
Eikö seksialaa dekriminalisoinnin myötä säädellä mitenkään?
Seksialalla tapahtuva hyväksikäyttö on rangaistava rikos myös dekriminalisointimallissa. Jotta Suomessa on mahdollista parantaa esimerkiksi erehdytettynä maahan saapuneiden seksin myyjien tukipalveluita, seksityö ja ihmiskauppa on tärkeää erottaa laissa ja oikeuskäytännöissä selkeästi toisistaan. Kun hyväksikäyttö on määritelty koskemaan vain tilanteita, joissa yhteistyötä ei tehdä seksityöntekijän hyväksymänä, viranomaisresurssit voidaan kohdistaa sinne, missä niille on todellista tarvetta. Lisäksi oikeuskäytäntöjä voidaan kehittää niin, että hyväksikäyttörikokset tunnistetaan nykyistä paremmin. Oikeus työhön -lakialoite tavoittelee seksialalla tapahtuvasta hyväksikäytöstä annettavien rangaistusten kiristämistä.
Dekriminalisointi on keino oikeuksien parantamiseen. Vain oikeuksilla voimme voittaa vääryydet!
Jos haluat tietää lisää dekriminalisoinnista ja seksialaa säätelevistä laeista, näillä videoilla pääsee hyvin alkuun: The laws that sex workers really want ja Should Prostitution be Illegal?
**
Lähteet:
DSW. (2023). What is SESTA/FOSTA? https://decriminalizesex.work/advocacy/sesta-fosta/what-is-sesta-fosta/
Platt, L., Grenfell, P., Meiksin, R., Elmes, J., Sherman, S.G., Sanders, T., Mwangi, P. & Crago, A. (2018). Associations between sex work laws and sex workers’ health: a systematic review and meta-analysis of quantitative and qualitative studies. PLoS Med 15(12), e1002680.
